Jätehuollossa kuluva vuosi on ollut suuren mullistuksen aikaa. Tähän asti biojätettä on kerätty lähinnä kerros- ja rivitaloista, mutta lakimuutoksen myötä biojätteen keräys laajenee tiheästi asuttujen taajamien pientaloihin koko Suomessa. Muutos koskee jätelautakunta Kolmenkierron alueella noin 50 000 asuinkiinteistöä.

Kolmenkierron alueella keräys on käynnistynyt jo lähes kaikissa kunnissa. Viimeiset kunnat ovat vuorossa 1.11.2024, jolloin keräys alkaa Riihimäellä, Janakkalassa ja Lopella.

”Keräyksen laajenemista pientaloihin on valmisteltu monta vuotta ja nyt odotukset ovat korkealla”, jätehuoltopäällikkö Martta Kantele toteaa. ”Pian saadaan lukuja siitä, kuinka paljon biojätettä on saatu kerättyä ja toimitettua eteenpäin.”

Kun kodin ruuantähteistä ja banaaninkuorista valmistetaan esimerkiksi biokaasua, on kyse kiertotaloudesta parhaimmillaan. Biojätteestä saadaan merkittävä ympäristöhyöty verrattuna siihen, että se päätyisi polttolaitokseen sekajätteen joukossa. Viime vuosien tutkimustulosten mukaan sekajätteen joukossa on edelleen keskimäärin 30-40 prosenttia biojätettä.

”Toivottavasti kerätyn biojätteen määrä kasvaa pikkuhiljaa tulevina vuosina. Monelle asukkaalle biojätteen lajittelu on uusi asia ja vaatii vielä hieman paneutumista”, Kantele pohtii.

Tietoa ja vinkkejä biojätteen lajitteluun saa Kiertokapula Oy:n neuvonnasta ja tuoreimmasta Tietokapula-lehdestä.

”Iso muutos on tuonut haasteitakin, mutta pääasia on, että uudet keräysastiat on otettu hyvin vastaan ja käyttöön”, Kantele summaa.

Mitä lapsille ja lapsenlapsille jää

Jätelautakunta Kolmenkierron puheenjohtaja Juha Tuomi pitää biojätteen lajittelua tärkeänä.

”Aikuisten pitäisi näyttää nuoremmalle polvelle esimerkkiä tässäkin asiassa”, Tuomi toteaa. ”Ja pitää ylipäätään huolta siitä, että paikat jää kuntoon lapsille ja lapsenlapsille.” 

Tässä Tuomi näkee jätelautakunnan työn hyvin tärkeänä. Asuinkiinteistöjen jätehuollon tilannetta seurataan rekisteristä.

”Tarvittaessa jätelautakunta kehottaa asukkaita hoitamaan jäteasiat kuntoon”, Tuomi sanoo. ”Se on hyvin konkreettista työtä ympäristön hyväksi.”

Saadaanko kierrätysaste nousuun?

Kierrätystavoitteen saavuttaminen on ollut Suomelle jo pitkään haaste. Tällä hetkellä kierrätysaste junnaa noin 40 prosentin tuntumassa, kun sen pitäisi olla jo ensi vuonna 55 prosenttia. Tuomi on seurannut tilannetta jätelautakunnan puheenjohtajan roolissa pian kolme valtuustokautta.

”Tässä on ehtinyt nähdä, että EU:ssa sovitun kierrätystavoitteen saavuttaminen ei ole ihan helppo juttu, mutta sitä kohti mennään”, Tuomi toteaa.

Vaihtoehtona biojätteen keräykselle on kotikompostointi. Tulevaisuudessa myös komposteissa käsitelty biojäte huomioidaan kierrätysasteen laskennassa. Siitä huolimatta lisää toimenpiteitä tarvitaan.